Mielestäni sivistys ja koulutus ovat yhteiskuntamme kivijalka. Panostukset koulutukseen ovat panostus yhteiskuntamme lapsiin ja nuoriin, panostus tulevaisuuden tekijöihin. 

Näen itseni ennen kaikkea lasten, nuorten ja perheiden puolestapuhujana. Minulle on tärkeää, että Suomessa on tulevaisuudessakin turvallista kasvaa, asua, elää ja vanheta.

Vaaliteemoja

1. Opetus ja koulutus

Opettajille opetusrauha

Meidän on käännettävä katse perusopetukseen. Seuraavan hallituskauden aikana on taas uudistaa opetussuunnitelma, se on työ, joka tehdään kymmenen vuoden välein. Tämän suhteen tarvitaan malttia ja maalaisjärkeä ja ennen kaikkea kentältä tulevan viestin kuuntelemista vahvojen poliittisten linjausten sijaan.

Peruskoulu ei tarvitse pelastusta, mutta korjausliikkeen kyllä. Jatkuvien uudistusten ja hankkeiden sijaan on keskityttävä perusasioihin. Meidän on panostettava luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan osamiseen sen sijaan, että laitetaan opetussuunnitelma ääriään myöten täyteen uusia ja hienoja osaamistavoitteita laajoine sisältöineen. Opettajat tarvitsevat opetusrauhan.

Opettajamitoituksella luokkakoot kuriin

Ryhmäkoolla on yhteys oppimiseen. Luokkakoot on saatava kuriin, liian suuressa luokassa jokaista oppilasta ei ehdi kohdata ja tukea. Olisi myös varmistettava, että tuen tarvitsivat huomioitaisiin tässä mitoituksessa. Liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat opettajan ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatuun ja kohtaamisen mahdollisuuksiin.

Joustava esi- ja alkuopetus koko Suomeen

On tärkeää, että koulutaipaleen alussa oleva lapsi saa rauhassa harjoitella koululaisen taitoja, lukemista, kirjoittamista ja laskemista, siis perustaitoja, joita koulussa tarvitaan. Lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin. Yhä useampi lapsi siirtyy alkuopetuksesta kolmannelle luokalle ilman sujuvaa lukutaitoa. Joustavan esi- ja alkuopetuksen keinoin pystyisimme ehkäisemään oppimistulosten rajua eriytymistä ja tukemaan niitä lapsia syvemmin, ketkä hyötyisivät siitä, että olisi mahdollisuus viipyä alkuopetuksessa vielä hetkisen ennen isompien luokalle siirtymistä. Myös kaksivuotista esiopetusta, niin sanottua viskaritoimintaa tulisi edelleen kehittää. 

Opettajarekisteri käyttöön

Osaavalla henkilöstöllä on aivan valtava merkitys, siksi nyt valmistelussa oleva opettajarekisteri on saatettava loppuun saakka. Näin osaamme suhteuttaa jatkossa koulutettavien opettajien määrän kentän tarpeeseen ja myös sijaisiksi on mahdollista saada päteviä, kasvatus- ja opetusalan osaajia.

Uudelleenkouluttautuminen ja moniuraisuus

Todistusvalintojen aineita täysin järjenvastaisesti arvottava pisteytys ja ensikertalaiskiintiö ovat uudistuksia, jotka eivät toimi yhdessä. Ensikertalaiskiintiö on tuonut paljon hyvää, mutta hankaloittanut uudelleenkouluttaumista. Kuinka moni nuori on toiselta asteelta valmistuttuaan varma loppuelämän alastansa. Toisaalta yhä useampi myös keskeyttää opinnot ja vaihtaa alaa. Ensikertalaisuuskiintiön vuoksi mahdollisuudet päästä uudelleen opiskelemaan ovat heikommat. Nämä uudistukset eivät myöskään tue moniuraisuutta tai kannusta elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Tulevaisuuden osaajia ja yrittäjiä

Yrittäjyyskasvatusta tulisi myös lisätä niin peruskoulussa kuin toisen asteen oppilaitoksissa, on tärkeää, että yrittäjyys näyttäytyisi nuorille realistisena vaihtoehtona. Kuntia tulisi kannustaa tarjoamaan nuorille kesätyösetelin rinnalle matalan kynnyksen yrittäjyyttä mahdollistavaa kesäyrittäjäseteliä. Koulutus on avainasemassa monessa, myös sen suhteen, valmistuuko meiltä alansa osaajia ammatteihin. 

Työvoimapula on todellinen ongelma, eikä se koske vain sote-alaa, se on läsnä myös teollisuudessa, missä moni yritys kärsii työvoimapulasta. Työvoiman kysyntä, osaaminen ja tarjonta eivät kohtaa. Tähän tulee hakea ratkaisuja koulutuksen keinoin. Meidän tulee myös varmistaa, että ammattioppilaitoksista valmistuu osaavia nuoria, jotka voivat työllistyä suoraan yrityksiin vahvistamalla esimerkiksi oppisopimusyhteistyötä.

 2. Mielenterveys ja hyvinvointi

Mielenterveys osa kriisinkestävyyttä

Ihmisten mielen hyvinvointi, resilienssi muutosten edessä on osa kriisinkestävyyttä. Jo pelkästään tästä syystä meidän on panostettava entistä enemmän mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyden pulmat koskettavat jokaista ikäryhmää, niin nuoria, työikäisiä kuin ikääntyneempää väestöä. Meidän on yhteiskuntana huolehdittava, että rakenteemme tukevat mielenterveyttä, eivät koettele sitä. Alhaisen syntyvyyden ja laajamittaisen työvoimapulan huomioiden, meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta mieltä, tarvitsemme jokaista, jotta yhteiskuntamme toimii.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, lasten ja nuorten pahoinvoinnin määrä on kasvava trendi. Mielenterveyden ongelmat ovat jo vuosia olleet sairauspoissaolotilastojen kärjessä, yhteiskuntamme saa ihmistet uupumaan. Merkkejä tästä on nähtävissä jo nuorilla varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteisiin tulee vastata yhteiskunnallisesti kehittämällä matalan kynnyksen tukimuotoja, satsaamalla mielenterveyspalveluihin kuormittuneella perustasolla sekä oppilashuollon toimivuutta tarkastelemalla. Lasten ja nuorten on saatava apua riittävän varhaisessa vaiheessa, jottei pulmat ehdi kasautua.

Lastensuojeluun panostukset

Viime vuosina olemme saaneet seurata kuinka lastensuojelujärjestelmämme on kriisissä. Emme pysty pitämään turvassa kaikkia apua tarvitsevia lapsia ja nuoria. Tilanne on jo niin vakava, että se vaikuttaa koko yhteiskuntamme turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Yhä useampi lapsi ja nuori päätyy sijoitukseen kodin ulkopuolelle, huostaanotettuja lapsia oli viime vuonna Suomessa yli 11 000. Huono-osaisuus kasaantuu yhä enemmän pienelle joukolle lapsia ja nuoria mutta yleisesti katsoen lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. 

Tällä hetkellä lastensuojelu on ylikuormittunut. Jotta tätä sumaa voitaisiin purkaa olisi äärettömän tärkeää saada perheneuvoloiden ja oppilashuollon palvelut vetämään, nekin ovat nyt tukossa. Perheneuvolat ovat lastenneuvoloiden rinnalla tärkeä osa perheiden varhaisen tukemisen peruspalveluita. Myös nuorisotyötä tulisi kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden hoitopolut saada kuntoon.

3. Lapsiperheet

Lapsilisän sitominen indeksiin

Vaikeat ajat koettelevat erityisesti lapsiperheitä. Yhteiskunnan on tuettava lapsiperheitä muokkaamalla rakenteita sellaisiksi, että perheen perustaminen olisi yhä useammalle aito vaihtoehto. Siksi haluankin ajaa vahvasti sitä, että lapsilisän suuruus mukailisi aiempaa vahvemmin markkinoiden hintojen kehitystä, että lapsilisä sidottaisiin indeksiin, kuten moni muukin etuus on sidottu.

Neuvolajärjestelmän kehittäminen

Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää. Neuvolajärjestelmäämme on edelleen kehitettävä, sillä lapsen ja nuoren hyvinvointi on vahvasti yhteydessä perheen hyvinvointiin. Lastenneuvoloiden ohella ovat perheneuvolat tärkeä tukimuoto lapsiperheille. Perheet tarvitsevat tukiverkkoja, perhetyö, kotihoito ja kriisiapu haastavissa elämäntilanteissa ovat keskeisiä keinoja perheiden jaksamisen tukemisessa ja siten myös panostuksia meidän lasten ja nuorten hyvinvointiin. 

Tällä hetkellä todellisuus on se, ettei palveluiden kysyntä ja tarve kohtaa. Liian moni perhe, lapsi ja nuori jää ilman apua kohtuuttoman pitkien jonojen vuoksi. Koska tilanne on jo monin paikoin hyvin huolestuttava, on yhteiskunnan viimeistään tässä vaiheessa puututtava tilanteeseen ja pyrkiä tekemään korjausliike. Muutoin seuraukset ovat edessä muutaman vuoden päästä, kun näiden lasten ja nuorten pitäisi hakeutua jatko-opiskeluihin ja siirtyä työelämään.

Eroperheiden huomioiminen

Ydinperheiden lisäksi meillä on kasvava määrä ero- ja uusioperheitä. Eroperheiden jaksamista tulisi tukea turvaamalla molempien vanhempien asema niissä perheissä, joissa ollaan päädytty vuoroviikkoasumiseen. Vuoroviikkoasuminen on yhä useamman lapsen ja nuoren arkea. Tällä hetkellä todellisuus on kuitenkin se, että palvelu- ja etuusjärjestelmämme rakentuvat täysin yhden kodin mallin ympärille, ne eivät vastaa kahden kodin arkea elävien perheiden tarpeisiin. Esimerkiksi lapsilisä ja asumistuki maksetaan kokonaisuudessaan sille vanhemmalle, kenen luona lapset ovat kirjoilla, vaikka lapsen tarpeet eivät toisessa kodissa katoa mihinkään. Järjestelmämme ei myöskään tue vuoroviikkoasumista koulukuljetusten osalta, on erittäin tärkeää vanhempien tasa-arvoisen kohtelun kannalta, että lapsella ja nuorella on oikeus koulukuljetuksiin molemmista kodeistaan.

Alhaisen syntyvyyden ja laajamittaisen työvoimapulan huomioiden, meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta mieltä, tarvitsemme jokaista, jotta yhteiskuntamme toimii.